Viime aikoina päässä on pyörinyt - jälleen kerran - hieman filosofisempaa settiä. Tämä käsittää niin itsensä kuin toisten tutkiskelua, ihmiskuntaa ylipäätänsä, elämää, kuolemaa ja uskomuksia. Miksi joku käyttäytyy normaalista poikkeavasti, miten joissakin tilanteissa on paras toimia... 

Miksi, milloin, miten, kuinka?

Onneksi näitä kaikkia ei tarvitse yksin miettiä, vaan pään voi kuluttaa puhki myös ystävien kanssa. Osaa näistäkin asioista miettii joskus huvikseen, osa taas on voinut kalvaa jo pidemmän aikaa. Siksi on hyvä kun voi pallotella omalla alueellaan, oman pään sisällä. Jotenkin tästä tulee Dr. House & pallo mieleen. Kiitos tästä.

Eilen illalla kävin pari suorastaan loistokasta keskustelua. Erehdyimme puhumaan ensin mielikuvista ja omasta henkisestä pakopaikasta ja myöhemmin omista uskomuksista. Sen siitä saa kun rupeaa kuuntelemaan porukalla kelttiläistyyppistä musiikkia. On jännä, miten voi olla niin monta erilaista uskomusta - tosin onhan todella monta erilaista uskojaakin.

Jotenkin sitä rupesi miettimään omalta kannalta syvemminkin. Olisiko omassakin päässä ja mielipiteissä jotain parannettavaa? Jotkin uskot tuntuvat niin kovasti ajattelevan vain ja ainoastaan omaa & seuralaistensa etuja (lue: persettä), että meinaa pistää vihaksi. Kullakin on tietysti se itselle tärkein uskomus ja sitä on seurattava - totta kai! Eikä minulla tai kellään muullakaan ole oikeutta tuomita tai mennä korjaamaan sitä, minkä toinen kokee lohdullisimmaksi ja parhaimmaksi näissä asioissa, ei siinä olisi mitään järkeä. Kukin saa uskoa mihin haluaa ja niin pitääkin, mutta jotenkin sitä toivoisi suvaitsevaisuutta ja ymmärtävyyttä näihin asioihin. Ja muutenkin: ihmisten keskelle: "oikeaan" elämään.

Mutta ehkä minunkin pitää vielä jäsennellä näitä asioita päässäni, ennen kuin alan roiskimaan mustetta paperille. Tennispallo olisi oikeasti hyvä väline miettimiseen, aina voisi jollain lailla pallotella asioita.. Ja samaa toivoisi joskus muiltakin.