Nummien nielemänä

Niinhän siinä vain käy, että aika kuluu nopeasti.

Kouluasiat rupeavat olemaan pulkassa lähdön ynnä muiden asioiden suhteen, mikä on hyvä. Ottaen huomioon, että lähtö on jo ylihuomenna. Tai no, kohta kai voisi ruveta puhumaan huomisesta, sillä perjantaina lähtee juna klo 16:02 kohti Helsinkiä - alle 48h aikaa. Lauantaiaamuna lähtee sitten lento Britteinsaarten kautta Dubliniin, mistä kulkeudun matka- ja elämänkumppanini kanssa kohti Ballinaa, Mount Falconia.

Jännittää, enimmäkseen hyvällä tavalla.

Kuitenkin jännittäminen on luonnollista. Onhan tämä jo kolmas kertani lentokoneessa, tällä kertaa ilman varsinaista holhoajaa. Ja vaikka onkin kyse n. seitsemästä viikon reissusta, niin kyseessä on itselleni iso asia. Hypätä nyt äkkiseltään toiseen maahan ja kulttuuriin, samalla kun olisi Suomessa kämppä ja laskut hoidettavana. Pitää ottaa vastuuta ja olla rohkea, sillä se kannattaa - näin olen ainakin kuullut. Se kasvattaa ja samalla sitä oppii itsestään paljon, että selviää. Saa niitä kokemuksia, oppii luottamaan itseensä ja uskaltamaan. On siis aika kasvaa aikuiseksi ja lentää kirjaimellisesti pesästä - ainakin hetkeksi.

Täytyy kokeilla omia siipiä.

Töitähän sinne mennään tekemään, eli varsinaisesti emme ole lomalle lähdössä. Tarkoitus on kuitenkin samalla tutustua irlantilaiseen kulttuuriin ja historiaan, tutkia paikkoja ja nähdä maailmaa. Ja tietenkin ottaa paljon kuvia. Samalla tulee tehtyä opinnäytetyötä eteenpäin, sekä varmaan pidän jonkinnäköistä matkapäiväkirjaa täällä blogin puolella (tai teen uuden blogin ihan sitä varten, kuka tietää - mutta kuulette asiasta kyllä vielä). Eikä pidä unohtaa rankkaa ajatustyötä sen suhteen, hakeako taas kouluun vai ei.

Tulemme asumaan omassa mökissä, ja ottaen huomioon maisemat - uskoisin että saan itseni aamuisin lenkillekin aika helposti. Alle laitoin linkin Mount Falconin sivuille, suosittelen vilkaisemaan, jos ollenkaan kiinnostaa.

Ring ring.

Ja yhteydenotoista: en tule soittelemaan tai laittelemaan tekstiviestejä (ainakaan ennen kuin/jos saan hommattua kohtuuhintaisen prepaidliittymän) - ja samaa suosittelen teillekin, ketkä yhteydenottoja mietitte. Uskon kuitenkin löytäväni tieni sähköpostin, skypen sekä facebookin maailmaan, tosin satunnaisesti. Olen siis onnellisesti tietämätön kaikesta ja kaikelta pimennossa aina ensi lauantaista (15.2.) huhtikuun neljänteen päivään saakka, jolloin lennon pitäisi olla Suomessa joskus iltasella tai yöllä.

Oli kiva tavata, nähdään taas! 

P.S. Älkää unohtako minua kuitenkaan aivan täysin.

Mitä kuuluu?

Mount Falconin sivut

x x x