Baarikärpäsen purema - kirjoittamisen aikakato!

Sitä välillä ihmettelee, miten joku onnistuu saamaan kalenterinsa niin täyteen, ettei kerkeä edes kirjoittamaan blogiaan. 

Eli kyllä, on ollut sen verran vilinää että oksat pois! Minulle tuli nimittäin myöhäisherääminen tuossa joulu-tammikuussa: viime kesänä suorittamani harjoittelujakso (huom. ylimääräinen ja vapaaehtoinen) sai nimittäin jatkoa koulutuntien sekä näytön osalta. Lopputulos: ylimääräisiä tunteja englannin, ruotsin sekä baarituntien parissa. Kyseessä oli siis baarimikon tehtäviin liittyvää opiskelua, mitä suoritin normaalin koulun lisäksi. Ja olihan minulla vielä näyttökin suorittamatta, kun en sitä kesällä voinut antaa laivalla (eivätkä laivat kulje talvisin ainakaan täällä Kallavedellä, joten piti lähtiä etsimään näytön antamispaikkaa). Lopulta päädyin Kuopion Introon, missä suoritin näytön viime lauantaina Komediafestivaalien Pre-Weekendin aikana.

Ke 22.1.2014 oli ensimmäinen "sisäänajovuoroni" Introssa. On kuulema erittäin hankalaa tulla antamaan näyttö toiseen paikkaan, kun on harjoittelun suorittanut jossain ihan muualla - vieläpä 6kk sitten. Lisäksi laivan alkoholirepertuaari on jotain toista kuin paikallisessa cocktailbaarissa, missä on shakerit, blenderit ja kaikki. Lopputulos: Äkkiä opettelemaan drinkkien tekoa 6kk anniskelutauon jälkeen, muistaen samalla että myit kesällä lähinnä pullolonkeroa, -olutta ja -siideriä, eli kokemuksesti alasta ei ole vielä hirveän suuri.

Silloinen keskiviikkoilta oli kuitenkin aika rauhallinen, lähinnä katselin paikat läpi, kyselin miljoonia kysymyksiä ja pääsin opettelemaan erään drinkin muutaman myydyn oluen ja kassajärjestelmän tutkimisen yhteydessä. Toinen vuoroni oli viime perjantaina 31.1.2014, joka oli myöskin Komediafestivaalin Pre-Weekendin aikaan. Tämä tarkoittaa paljon ihmisiä ja paljon töitä. Hirmuisesti tuli jännitettyä eikä asiaa helpottanut väsymys, koska sinä päivänä tuli valvottua melkein 24h. Mutta hyvin meni, ja uusia drinkkejä tuli taas opittua.

Kun aamu viiden aikoihin rupeaa nukkumaan, sitä tajuaa ihmeellisiä asioita.

Ymmärsin, että pidin oikeasti tuosta työstä. Vaikka työajat ovatkin mitä ovat, homma on varsin hauskaa ja antoisaa. Työkaveritkin ovat mukavia, niin mikä ettei - kyllä tuonne tiskin toiselle puolelle voisi jäädä töitä tekemään.

Lauantain näyttö ei jännittänyt enää ollenkaan, eivätkä aivoni suostuneet miettimään sitä edes näyttönä. Menin pitämään hauskaa ja tekemään töitä, tekemään parhaani. Ja todella hyvinhän se meni (omasta mielestäni), mitä nyt välillä tulee asioita eteen, joita en vain voi vielä tietää - ottaen huomioon että annoin näytön 3. työvuorollani. Ja muistaessani pitää mainita, että tuli pari omanlaista juomaakin kehiteltyä pe-la välisenä aikana.

Katse kohti korkeuksia.

Sunnuntaina palkitsin itseäni asioista, joita olen jaksanut tehdä ja jotka ovat osoittautuneet mahtaviksi. Siispä kuohuviiniä valkosuklaamansikoiden kera, nam!

Eivätkä minun kiireeni suinkaan tähän lopu, vielä on nimittäin muutama asia, mitä pitää tehdä seuraavaan työssäoppimiseeni liittyen - nimittäin Irlantiin lähtemiseen. Enää vajaa 2 viikkoa, jonka aikana pitää parsituttaa kengät, hakea junaliput, vakuutuslaput ynnä muut. Nyt alkaa myös parin viikon ystävien näkeminen, sillä kukaan heistä tuskin pääsee meitä meren toiselle puolelle moikkaamaan parin kuukauden sisällä.

Loistava fiilis ~ päivä, se on kaunis.