Saunavadelma
Tiedätte tunteen, kun kaksi ajatusta syntyy yhdeksi luoden mitä kummallisimman, mutta ehkä jopa toimivan idean? Kutsuttakoon sitä vaikka rikkaaksi mielikuvitukseksi ja luovuudeksi. Tätä voi esiintyä muuallakin kuin taiteiden maailmassa, niinhän monet keksinnöistäkin ovat syntyneet - luovuudella.
Tänään aamulla herätessäni huomasin, että olinkin kotona kaupungin sijaan - vanhempieni luona. Nukuin hyvin ja pitkään, alakertaan mennessäni ulkona oli lunta ja oli sama tunne, mitä monet kerrat pienempänä. Olin siellä missä täytyi, kotona ~ onnellisena. Pari lapsuuden muistoa kumpusi päänupin syövereistä astuessani olohuoneeseen. Jännittävää! Pitkästä aikaa tunsin samalla tyhjyyttä ja täyteliäisyyttä - vastakohdat.
Maksoin pari laskua, katsoin elokuvaa ja tein ruokaa: alkuruoaksi paahdettua ruisleipää uppomunalla, mustapippurilla ja kabanossin savupekoni -makkarapaloilla. Pääruoaksi oli kylmäsavulohipastaa ja hyvin maistui! Aika lailla yhtä hyvin kuin eilisiltaiset pitsat. Sen jälkeen ruoan vajuttamista ja sitten ulkosaunaan äidin kanssa, missä luovuus pääsi odottamattomalla tavalla valloilleen.
Pari päivää olen harkinnut muotokuvien piirtämisen harjoittelua, joko todentuntuisesti tai karikatyyrisesti, esimerkkinä toimii Hugh Laurie (mm. Dr. House from House M.D.). Mutta tämä ei ole kuitenkaan se kekseliäisyys, mikä saunassa toteutui. Ulkosaunaa ei oltu lämmitetty pitkilleen, joten siellä oli ilmeisesti jotain jäätynyt - ainakin siellä oleva Bonaquan villivadelma (vicchy) -pullo. Siellä se oli sulamassa saunomisen aikana, mikä teki siitä hyvää saunajuomista, sillä sen sisällä oli jäähileitäkin.
Hetken aikaa naurettuamme ja höpöteltyämme asioita, katsoin vesipulloa. "Jos tuota kaataa löylypesään, tuoksuuko sauna vadelmalle?" Hiljaisuus, katseiden vaihto ja vastaukseksi saatu kehon liike, johon reagoidaan vain ja ainoastaan kokeilemalla asiaa. Ja tuoksuihan se ~ koko sauna tuoksui ihanasti vadelmalle!
Tulokseen voidaan reagoida vain yhdellä ja ainoalla tavalla: tutkimalla, huomaako perheen pää, kun tätä ko. nestettä kaadetaan normaalin löylynesteen sekaan? Tuoksuuko testitila silloinkin tarpeeksi vahvasti testiaineelle uuden kohdehenkilön mielestä, jotta hän ymmärtää pohtia asiaa? Ehkäpä isä tämän hänelle tehdyn källin älyää, jos ei muuten niin silloin kun se hänelle kerrotaan!
Tänään aamulla herätessäni huomasin, että olinkin kotona kaupungin sijaan - vanhempieni luona. Nukuin hyvin ja pitkään, alakertaan mennessäni ulkona oli lunta ja oli sama tunne, mitä monet kerrat pienempänä. Olin siellä missä täytyi, kotona ~ onnellisena. Pari lapsuuden muistoa kumpusi päänupin syövereistä astuessani olohuoneeseen. Jännittävää! Pitkästä aikaa tunsin samalla tyhjyyttä ja täyteliäisyyttä - vastakohdat.
Maksoin pari laskua, katsoin elokuvaa ja tein ruokaa: alkuruoaksi paahdettua ruisleipää uppomunalla, mustapippurilla ja kabanossin savupekoni -makkarapaloilla. Pääruoaksi oli kylmäsavulohipastaa ja hyvin maistui! Aika lailla yhtä hyvin kuin eilisiltaiset pitsat. Sen jälkeen ruoan vajuttamista ja sitten ulkosaunaan äidin kanssa, missä luovuus pääsi odottamattomalla tavalla valloilleen.
Pari päivää olen harkinnut muotokuvien piirtämisen harjoittelua, joko todentuntuisesti tai karikatyyrisesti, esimerkkinä toimii Hugh Laurie (mm. Dr. House from House M.D.). Mutta tämä ei ole kuitenkaan se kekseliäisyys, mikä saunassa toteutui. Ulkosaunaa ei oltu lämmitetty pitkilleen, joten siellä oli ilmeisesti jotain jäätynyt - ainakin siellä oleva Bonaquan villivadelma (vicchy) -pullo. Siellä se oli sulamassa saunomisen aikana, mikä teki siitä hyvää saunajuomista, sillä sen sisällä oli jäähileitäkin.
Hetken aikaa naurettuamme ja höpöteltyämme asioita, katsoin vesipulloa. "Jos tuota kaataa löylypesään, tuoksuuko sauna vadelmalle?" Hiljaisuus, katseiden vaihto ja vastaukseksi saatu kehon liike, johon reagoidaan vain ja ainoastaan kokeilemalla asiaa. Ja tuoksuihan se ~ koko sauna tuoksui ihanasti vadelmalle!
Tulokseen voidaan reagoida vain yhdellä ja ainoalla tavalla: tutkimalla, huomaako perheen pää, kun tätä ko. nestettä kaadetaan normaalin löylynesteen sekaan? Tuoksuuko testitila silloinkin tarpeeksi vahvasti testiaineelle uuden kohdehenkilön mielestä, jotta hän ymmärtää pohtia asiaa? Ehkäpä isä tämän hänelle tehdyn källin älyää, jos ei muuten niin silloin kun se hänelle kerrotaan!
Lisäksi olen kuunnellut J. Rice:n tekemiä covereita erilaisista biiseistä, kivalle vaikuttava kaveri jolla on mielestäni miellyttävä ääni ja osaa käyttää sitä ihan kivasti. Jag tyckker ~ kannattaa kuunnella!
Kommentit
Lähetä kommentti