Talvi - good or bad?
Eilen koulussa tuli esille, että jossain oli satanut lunta ja että vielä sataisi. Suurin osa valitti ulkona olevan kylmä ja haluavansa kesän takaisin. Kyllä se siitä, kyllä se kesä tulee... talven jälkeen.
Ei. Jos lämpötila on nollassa (+0*C), niin ei ole kylmä. -10*C on viileä, -20*C on kirpeä ja -30*C on kylmä. Kesän kuin kesän jälkeen +2*C voi tuntua kylmälle, mutta sitä se ei ole. Yleensä ne, jotka näin sanovat, hautautuvat koko talveksi viltin alle ja villasukat jalassa katsomaan muumeja kuuman kaakaon kera. Eikä tuossakaan kyllä mitään vikaa ole.
Joskus vain tuntuu, että ihmiset muistavat talvesta vain sen huonot puolet. Kuinka liukas ja kylmä se on, pimeä vielä kaiken lisäksi. Kaupungissa lumi muuttuu harmahtavan mustaksi ja se on täynnä koirien ulosteita, koska omistajat eivät jaksa siivota jälkiä. "Kyllä se siitä häviää" - aivan kuin taikaiskusta. Sinne on hyvä pienenkin lapsen mennä leikkimään, jo vain!
Omalla kohdallani talven tulo merkitsee aivan muuta. Okei, on harmillista että yhä harvempi kavereista haluaa puuhailla jotain ulkona talvisaikaan, koska siellä on aina liian kylmä. Totta, siellä voi olla kylmä. Mutta ystäväiseni - oletteko kuulleet talvivaatteista ja lämpimästi pukeutumisesta, mistä vanhempamme jaksoivat meitä pieniä aina muistuttaa? Onneksi entinen kämppikseni suostui lähtemään kanssani iltakävelylle pakkaseen - ne olivat melkeinpä parhaimpia reissuja ikinä! Minulle talvi on siis ihan jees juttu, koska sillä (kuten muillakin) vuodenajoilla on sekä hyvät että huonot puolensa. Ja jos joku ei vielä muuta hyvää puolta talvesta keksi, niin ainakin osaa arvostaa kevättä ja kesää, ehkä jopa syksyäkin, enemmän talven jälkeen.
Joku sanoo lempi talviharrastuksekseen pilkkimisen, toinen luistelun ja kolmas hiihtämisen. Pienet lapset (ainakin maalla päin) rakentavat kaikkea kivaa ja hienoa lumesta: on pulkkamäkeä, -hyppyriä, lumilinnaa, -ukkoa, -luolaa, -veistoksia. Tähdet näkyvät upeasti kun on pimeää, ja näin joskus koulumatkatkin ovat mukavampia kuin muulloin - iltaisin saattaa joskus näkyä revontuletkin. Valokuvausta harrastavat saavat halutessaan upeita kuvia, eikä välttämättä tarvitse matkustaa maailman ääriin tätä varten, oma ulkorappunen riittää. Talvella pääsee laskettelemaan rinteisiin, ajamaan moottorikelkalla, paistamaan nuotiomakkaraa pakkasella ja ehkä jopa jäärata-autoilemaan, mikäli on ollut hyvät olosuhteet radan tekemiseen. Käyhän ne auton käsittelyharjoitukset näinkin!
Ennen kaikkea pääsee lumikenkäilemään. Jep, kuulostaa tylsälle monen mielestä ja voihan se sitä ollakin, jos kävelee tylsässä maastossa. Itse olen kulkenut reittiä, johon kohtuullisen ajan suorittamiseen ei välttämättä riitä heikoin kunto - eli jotain haastettakin on. Lyhyesti sanottuna mennään alas, vielä alemmas, ylös, alas, ojien ja kumpareiden yli, kavutaan jossain vaiheessa pieni n. 3m kallionnyppylä, laskeudutaan se alas ja aloitetaan hirmunousu. Maisema vaihtelee pellosta kuusi-, koivu- ja mäntymetsään, sekametsään ja hakkuualueeseen. Hyvässä seurassa matka taittuu vieläkin rattoisammin.
Joten: ennen kuin alatte dissaamaan jotain vuodenaikaa maan rakoon ilman mitään varsinaista syytä, miettikää olisiko siinä jotain hyvääkin. Jos ei tykkää niin ei tykkää, mutta onko kaikesta tässä maailmassa pakko ajatella niin negatiivisesti?
Ei. Jos lämpötila on nollassa (+0*C), niin ei ole kylmä. -10*C on viileä, -20*C on kirpeä ja -30*C on kylmä. Kesän kuin kesän jälkeen +2*C voi tuntua kylmälle, mutta sitä se ei ole. Yleensä ne, jotka näin sanovat, hautautuvat koko talveksi viltin alle ja villasukat jalassa katsomaan muumeja kuuman kaakaon kera. Eikä tuossakaan kyllä mitään vikaa ole.
Joskus vain tuntuu, että ihmiset muistavat talvesta vain sen huonot puolet. Kuinka liukas ja kylmä se on, pimeä vielä kaiken lisäksi. Kaupungissa lumi muuttuu harmahtavan mustaksi ja se on täynnä koirien ulosteita, koska omistajat eivät jaksa siivota jälkiä. "Kyllä se siitä häviää" - aivan kuin taikaiskusta. Sinne on hyvä pienenkin lapsen mennä leikkimään, jo vain!
Omalla kohdallani talven tulo merkitsee aivan muuta. Okei, on harmillista että yhä harvempi kavereista haluaa puuhailla jotain ulkona talvisaikaan, koska siellä on aina liian kylmä. Totta, siellä voi olla kylmä. Mutta ystäväiseni - oletteko kuulleet talvivaatteista ja lämpimästi pukeutumisesta, mistä vanhempamme jaksoivat meitä pieniä aina muistuttaa? Onneksi entinen kämppikseni suostui lähtemään kanssani iltakävelylle pakkaseen - ne olivat melkeinpä parhaimpia reissuja ikinä! Minulle talvi on siis ihan jees juttu, koska sillä (kuten muillakin) vuodenajoilla on sekä hyvät että huonot puolensa. Ja jos joku ei vielä muuta hyvää puolta talvesta keksi, niin ainakin osaa arvostaa kevättä ja kesää, ehkä jopa syksyäkin, enemmän talven jälkeen.
Joku sanoo lempi talviharrastuksekseen pilkkimisen, toinen luistelun ja kolmas hiihtämisen. Pienet lapset (ainakin maalla päin) rakentavat kaikkea kivaa ja hienoa lumesta: on pulkkamäkeä, -hyppyriä, lumilinnaa, -ukkoa, -luolaa, -veistoksia. Tähdet näkyvät upeasti kun on pimeää, ja näin joskus koulumatkatkin ovat mukavampia kuin muulloin - iltaisin saattaa joskus näkyä revontuletkin. Valokuvausta harrastavat saavat halutessaan upeita kuvia, eikä välttämättä tarvitse matkustaa maailman ääriin tätä varten, oma ulkorappunen riittää. Talvella pääsee laskettelemaan rinteisiin, ajamaan moottorikelkalla, paistamaan nuotiomakkaraa pakkasella ja ehkä jopa jäärata-autoilemaan, mikäli on ollut hyvät olosuhteet radan tekemiseen. Käyhän ne auton käsittelyharjoitukset näinkin!
Ennen kaikkea pääsee lumikenkäilemään. Jep, kuulostaa tylsälle monen mielestä ja voihan se sitä ollakin, jos kävelee tylsässä maastossa. Itse olen kulkenut reittiä, johon kohtuullisen ajan suorittamiseen ei välttämättä riitä heikoin kunto - eli jotain haastettakin on. Lyhyesti sanottuna mennään alas, vielä alemmas, ylös, alas, ojien ja kumpareiden yli, kavutaan jossain vaiheessa pieni n. 3m kallionnyppylä, laskeudutaan se alas ja aloitetaan hirmunousu. Maisema vaihtelee pellosta kuusi-, koivu- ja mäntymetsään, sekametsään ja hakkuualueeseen. Hyvässä seurassa matka taittuu vieläkin rattoisammin.
Joten: ennen kuin alatte dissaamaan jotain vuodenaikaa maan rakoon ilman mitään varsinaista syytä, miettikää olisiko siinä jotain hyvääkin. Jos ei tykkää niin ei tykkää, mutta onko kaikesta tässä maailmassa pakko ajatella niin negatiivisesti?
Nykypäivän märkäkorvat vain ovat tottuneet löhöämään sisällä ja jotkut (yläasteikäiset) voivat ajatella, että pulkamäessä laskeminen on noloa heidän iässä. Tällainen ajattelutapa supistaa talvipuuhien määrää radikaalisti ja siksi pakkasessa oleskelu on tylsää ja tarpeetonta. Sääli sinänsä. Suomalainen talvi on Euroopassa rikkaus. Siitä pitäisi saada nauttia ilman, että joku tulee tuomitsemaan lapsenmieliseksi.
VastaaPoistaHyviä pointteja. Jotenkin vain toivoisi että tuollainen ihmistä passiivisemmaksi muuttava ajattelutapa vähenisi. Tosin nykyään jo pienestä pitäen annetaan helpommin jäädä koneelle sen sijaan että patistettaisiin ulos. Minne jäi se hyvä 80- ja 90-lukujen kasvatus, jolloin pienet palleroiset häädettiin ulos leikkimään ja haastamaan omaa mielikuvitustaan?
Poista